Kasvuihmeen todistaja

Kasvuihmeen todistaja

Teksti Martti Ristimäki     Kuva Junnu Lusa

Henkilö

Suomalaisille yrityksille löytyy lupaavia markkinoita, koska maailmalla vauraus lisääntyy ja kansainvälinen talous mullistuu. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson seurasi läheltä kasvubuumia ja rakennemuutosta toimiessaan suurlähettiläänä Itä-Aasiassa.

Henkilö

Suomalaisille yrityksille löytyy lupaavia markkinoita, koska maailmalla vauraus lisääntyy ja kansainvälinen talous mullistuu. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson seurasi läheltä kasvubuumia ja rakennemuutosta toimiessaan suurlähettiläänä Itä-Aasiassa.

Kun Jari Gustafsson palasi monen suurlähettiläsvuoden jälkeen Suomeen, hän oli huolissaan siitä, että täällä ei ole riittävästi kriisitietoisuutta. Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä aloittanut Gustafsson sanoo nyt, että kriisitietoisuutta löytyy paljonkin, mutta uudistuksia on tehty hitaasti.

Suomen talous on polkenut paikallaan melkein kymmenen vuotta: bkt on suunnilleen yhtä suuri kuin Gustafssonin lähtiessä ulkomaille. Samaan aikaan Euroopan ulkopuolella talouskasvu ja muutos ovat olleet sitäkin nopeampia.

”On turha jäädä odottamaan suhdanteiden paranemista, vaan kannattaa tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Asiat eivät palaa entiselleen. Maailmantalous on pysyvästi muuttunut”, Gustafsson toteaa.

"

Yrityksiä on rohkaistava kasvuun

"
Jari Gustafsson

Gustafsson oli pari viime vuotta Suomen Kiinan-suurlähettiläs ja toimi sitä ennen suurlähettiläänä Tokiossa. Kiinan ja muun Itä-Aasian nopea talouskasvu noina vuosina teki häneen vaikutuksen.

”Olin paikan päällä todistamassa globaalin tason muutosta. Kiina nousi maailmantalouden keskiöön, siitä tuli alueellinen pääkonttoritalous ja talouden voimalla myös iso poliittinen tekijä”, hän kuvailee.

Gustafssonin mielestä Kiina antaa vahvan esimerkin siitä, miten talous ja yritykset kasvavat ja kansalaiset vaurastuvat omin voimin eli ilman valtiovallan voimakasta ohjausta tai runsasta rahoituspanosta.

”Yksityisten toimijoiden rooli on Kiinassa suuri.”

Samanlaista tietä Gustafsson toivoo Suomeen. Uutta yritystoimintaa pitää kehittää ja vaurautta synnyttää tähänastista enemmän yksityisin voimin, koska julkisen vallan rahoitusmahdollisuudet supistuvat. Kasvuyritykset hakevat rahoitusta ja uutta liiketoimintaosaamista yhä enemmän ulkomailta.

Uusia mahdollisuuksia joka päivä

Gustafsson kannustaa yrityksiä päivittämään liiketoimintasuunnitelmansa ja etsimään kasvua entistä hanakammin uusilta markkinoilta.

”Ei pidä vain tuijottaa talouden suhdanteisiin. Muuttuneessa maailmantaloudessa suhdanteiden merkitys on vähentynyt, koska vauraus kasvaa ja muutokset avaavat uusia kasvumarkkinoita koko ajan.”

Gustafsson toivoo suomalaisten yritysten tarttuvan rohkeammin tilaisuuksiin. Kiinan ohella hän ottaa esimerkiksi nopeasti kasvavat suuret taloudet Indonesian ja Brasilian, joissa hän oli työmatkoilla tänä syksynä. Molemmissa maissa poliittisin päätöksin on avautumassa kiinnostavia markkinalohkoja, mikä tietää investointeja ja tilauksia niille ulkomaisille yrityksille, jotka osaavat tarttua tilaisuuksiin siellä.

Esimerkiksi Kiina on nostanut investointiohjelmiensa kärkeen ilmansuojelun, ja seuraavana listalla on vesiensuojelu. Brasiliassa investoinnit ympäristönsuojeluun avaavat isot markkinat teknologiatoimittajille.

Gustafsson toivoo lisää ulkomaisia investointeja Suomeen, sillä ne tuovat pääoman lisäksi myös arvokasta osaamista. Tällä on entistäkin enemmän merkitystä, kun suomalaiset hakevat kasvua kaukaisilta ja siten varsin vierailta markkinoilta. Gustafsson ottaa esimerkiksi kiinalaisten sijoitukset suomalaiseen ilmanpuhdistustekniikan valmistukseen. Pääomien lisäksi kiinalaiset sijoittajat toivat suomalaisten vientiponnistusten tueksi Kiinan markkinoiden paikallistuntemuksensa.

Gustafsson basic

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson kannustaa yrityksiä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin: ”Muuttuneessa maailmantaloudessa suhdanteiden merkitys on vähentynyt, koska vauraus kasvaa ja muutokset avaavat uusia kasvumarkkinoita koko ajan.

Kasvu yhä kauempaa

Suomen valtio voi auttaa yrityksiä muun muassa keräämällä ja jakamalla tietoa politiikkamuutoksista ja uusien markkinoiden avautumisesta kaukomailla – kansainvälistymisen alkutaipaleella olevilla yrityksillä itsellään ei useinkaan ole resursseja kerätä tällaisia markkinatietoja. Valtion rahoittamien kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden yhteenliittymä Team Finland auttaa yrityksiä monin tavoin - myös tietoa jakamalla.

”Team Finland on toimiva konsepti, joka on kohdennettu kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin."

”Enää ei oikeastaan ole suomalaisia veturiyrityksiä eikä niiden ympärillä kotimaisia klustereita. Alihankintaverkostot ovat kansainvälisiä. Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten on kansainvälistyttävä omin voimin”, Gustafsson kuvailee.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomeen luodaan yli 100 000 uutta työpaikkaa tällä vaalikaudella. Gustafsson on huolissaan, että täällä on vain 250-300 kasvuyritystä, joista 50 on runsaasti työllistäviä keskisuuria yrityksiä. Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, lisää kansainvälisiä kasvajia ja runsaasti uusia työpaikkoja.

”Meidän on saatava lisää yrityksiä kasvuputkeen. Yrityksiä on rohkaistava kasvuun.”

”Team Finland pyrkii osaltaan parantamaan tätä tilannetta.”

Gustafssonin mukaan parhaillaan tehdään laskelmia siitä, miten paljon enemmän kasvuyrityksiä olisi mahdollista saada Suomeen. Väistämättä suuri osa pk-yrityksistä tyytyy pienempään kasvuvauhtiin. Monelle yhtiölle tämä on liiketaloudellisesti perusteltu ratkaisu.

Joka tapauksessa kansainvälisten vertailujen valossa nykyistä useamman suomalaisen pienyrityksen pitäisi kuitenkin pystyä kasvamaan keskisuureksi, paljon uusia työpaikkoja luovaksi yhtiöksi ja toisaalta monen keskisuuren yrityksen pitäisi pystyä kasvamaan suureksi kansainväliseksi yhtiöksi. Tähän suomalaisilla pitäisi olla kaikki edellytykset.

Ovia avaamassa

Gustafsson kiteyttää, että valtio voi leventää pullonkauloja, korjata markkinoiden puutteita sekä tarjota uusia mahdollisuuksia ja ennen kaikkea houkuttelevan ympäristön investoinneille. Ovien avaamistakin tarvitaan.

”Mitä kauempana Suomesta ollaan, sitä enemmän politiikka ja talous kytkeytyvät toisiinsa. Tällöin Suomen valtio voi osaltaan olla tukemassa yritysten pääsyä uusille markkinoille. Valtiolla on oltava valmius osallistua tällä tavoin.”

Gustafsson kertoo esimerkkinä, että presidentti Sauli Niinistön Indonesian-matkalla marraskuussa allekirjoitettiin yhteinen muistio energia-alan yhteistyöstä maiden välillä. Nyt pallo on alan yrityksillä.

Pääomasijoittaminen on toinen tärkeä tapa edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

”Teollisuussijoituksella on selvä rooli tässä. Teollisuussijoitus tukee yritysten kasvua ja kansainvälistymistä yhteistyössä yksityisten pääomasijoittajien kanssa. Sillä on oltava riittävä rahoitus, jotta se voi osallistua yritysten rahoitusjärjestelyihin”, Gustafsson toteaa.

Jari Gustafsson

  • Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö 1.10.2015 alkaen.
  • Valtiotieteen maisteri.
  • 57-vuotias.
  • Suomen suurlähettiläs Tokiossa 2009-2013 ja Pekingissä 2013-2015.
  • EBRD:n johtokunnan varajäsen ja jäsen 2007-2009 (Lontoo).
  • Apulaisosastopäällikkö ulkoministeriössä 2003-2006.
  • Kauppa- ja teollisuusministeriössä eri tehtävissä 1987-1995 ja 1998-2003.
  • Teollisuusneuvos Suomen OECD-edustustossa Pariisissa 1995-1998.