Ota tiedosta hyöty irti

Jan Sasse: Kasvuyritys hyötyy pääomasijoittajasta

Tesi

Kasvuyrittäjille on kerrottava entistä enemmän siitä, miten pääomasijoittajat voivat edistää yritysten arvonluontia, linjaa Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse. Hän haluaa kehittää Tesistä tietomyllyn, koska data on avainasemassa yritysten kehittämisessä.

Tesi

Kasvuyrittäjille on kerrottava entistä enemmän siitä, miten pääomasijoittajat voivat edistää yritysten arvonluontia, linjaa Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse. Hän haluaa kehittää Tesistä tietomyllyn, koska data on avainasemassa yritysten kehittämisessä.

Arvonluonti on keskeisellä sijalla Tesin edistäessä suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Pääomasijoittajilla on monia keinoja vauhdittaa kohdeyritystensä kehitystä. Tesin toimitusjohtajana maaliskuussa aloittaneen Jan Sassen mielestä näistä mahdollisuuksista pitäisi kertoa entistä enemmän.

”Pääomasijoittajasta on hyötyä yrityksen kehittämisessä. Pääomasijoittajat ovat mainettaan parempia. Meidän on korjattava väärinkäsitykset”, Sasse toteaa.

”Pääomasijoitusyhdistys FVCA on jo tehnyt ansiokasta työtä”, hän lisää.

Suomen pääomasijoitusmarkkinat ovat kasvaneet ja kehittyneet. Myös enkelisijoittajia löytyy yritysten eri vaiheisiin. Bisnesenkelien panostukset Suomessa ovat tällä vuosikymmenellä kasvaneet lähes nollatasolta viime vuoden yli 50 miljoonaan euroon.

Tunnetusti hyvä pääomasijoittaja tarjoaa kohdeyrityksen kehittämiseen muutakin kuin rahaa eli esimerkiksi asiantuntemustaan ja verkostojaan. Sasse korostaa datan kasvavaa merkitystä yritystoiminnassa: big data, analytiikka ja tiedolla johtaminen nousevat yhä tärkeämmiksi.

”Meille Tesiin on kertynyt paljon dataa siitä, mitä on tehty ja mikä on ollut vaikuttavuus. Dataa on myös FVCA:ssa, omistajilla ja yrityksissä.”

”Tavoitteena on rakentaa tietomylly, jotta voidaan analysoida sisäistä ja yritysten dataa ja ulkopuolista tietoa. Tesi sopii tällaiseen hyvin”, Sasse korostaa.

Heterogeenisempiä hallituksia

Tesi on viime vuosina ottanut yhä aktiivisemman omistajaroolin. Sassen mielestä on tärkeää, että yrityksen omistus on selkeä ja kaikilla on yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan yhtiötä kehitetään.”

”Kaikki osapuolet keskittyvät arvonluontiin.”

Aktiivinen omistaminen ei Sassen mielestä tarkoita läheskään aina hallituspaikkaa. Olennaista on kartoittaa, mitä osaamista kohdeyrityksen hallitukseen tarvitaan. Paljon on puhuttu markkinoinnin ja kansainvälisten markkinoiden tuntemisen tärkeydestä ja tämän asiantuntemuksen riittämättömyydestä suomalaisten yritysten johdossa. Sasse näkee asian vielä laajemmin.

”Yritysten hallitukset voisivat olla nykyistä heterogeenisempiä. Suunta on selvä, että tarvitaan yhä laajempaa asiantuntemusta. Mielestäni hallituksiin olisi hyvä saada myös eri-ikäisiä jäseniä. Nykyään jäsenet ovat usein samanikäisiä.”

Sassen mielestä hallitustyöskentely suomalaisissa yrityksissä on kehittynyt hyvin. Lisäksi johtajilla on yhä enemmän kansainvälistä kokemusta.

Sasse

"Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmista Suomeen olisikin hyvä saada lisää vähemmistösijoittajia", Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse toteaa.

Vähemmistösijoittajia tarvitaan lisää

Tesi sijoittaa yrityksiin sekä suoraan että rahastojen kautta. Enemmistö sijoituksista on tehty rahastoihin. Jan Sasse korostaa, että sijoitusten jakauma ei ole itseisarvo. Tesillä on nyt yli 300 miljoonan euron sitoumukset rahastoihin. Suorien sijoitusten kokonaismäärä on noin 170 miljoonaa euroa.

”Enemmistö sijoituksista on tulevaisuudessakin rahastoissa, mutta prosenttiosuus voi vaihdella. Suorat sijoitukset ovat nopeampia, kun taas rahastosijoitukset ovat hidassyklisempiä.”

”Sijoituksissa ei mennä Tesi edellä, vaan yritysten tarpeet edellä ja yhteistyössä sijoittajakumppaniemme kanssa”, Sasse tähdentää.

Suoriin sijoituksiin Tesi haluaa ja tarvitsee kumppaneita eli kanssasijoittajia, koska periaatteidensa mukaisesti valtio-omisteinen pääomasijoittaja ei mene enemmistöomistajaksi eikä yksin, vaan aina markkinaehtoisesti sijoittajaryhmän jäsenenä.

”Monen kasvuhakuisen yrityksen omistajat eivät ole välttämättä halukkaita luopumaan enemmistöosuudestaan, mutta sen sijaan vähemmistösijoittajien mukaan tulo kiinnostaa. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmista Suomeen olisikin hyvä saada lisää vähemmistösijoittajia. Osa parhaista vähemmistösijoituksista voi myöhemmin listautua tai olla potentiaalisia sijoituskohteita pääomasijoitusrahastoille. Myös sijoittajat saattavat tarvita kohdeyritykseensä mukaan nimenomaan vähemmistöosakkaita jakamaan riskiä ja mahdollistamaan riittävän kokoisen rahoituksen”, Sasse sanoo.

”Hyvä, että esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt tekevät vähemmistösijoituksia”, hän lisää.

Rahastot kansainvälisemmiksi

Aikaisen vaiheen eli venture capital -rahastot sijoittivat viime vuonna suomalaisiin yrityksiin yhteensä 383 miljoonaa euroa, josta 216 miljoonaa euroa kertyi kansainvälisiltä sijoittajilta. Koti- ja ulkomaiset buyout-rahastot sijoittivat suomalaisiin yhtiöihin viime vuonna yhteensä yli 500 miljoonaa euroa.

Sasse toivoo ennen muuta vc-rahastojen kasvavan ja kaikkien rahastojen kansainvälistyvän nopeasti.

”Rahaston pieni koko tarkoittaa, että se ei pysty osallistumaan jatkosijoituskierroksille. Tavoite on, että rahastot saadaan suuremmiksi.”

Avainasia on rahaston hyvät näytöt, ”träkki”. Kun sijoittajat ovat tyytyväisiä, ne sijoittavat myös seuraaviin rahastoihin.

”On hienoa, että suomalaiset vc-rahastot sijoittivat viime vuonna jo 40 miljoonaa euroa ulkomaille. Kansainvälistyminen on ollut nopeaa.”

"

Pääomasijoittajat ovat mainettaan parempia.

"
Jan Sasse

”Myöhäisemmän vaiheen rahastot ovat yhä paljolti suomalaisia. Yli 300 miljoonan euron sijoituksista vain noin 30 miljoonaa euroa suuntautui ulkomaille. Näiden rahastojen pitäisi kansainvälistyä. Niihin tarvitaan kansainvälisempiä tiimejä sekä lisää kansainvälisiä sijoittajia mukaan”, Sasse toteaa.

”Uskon, että pääomasijoittaminen kansainvälistyy. Bisnes itsessäänkin kansainvälistyy. On parempi nähdä tämä mahdollisuutena. Monet helpot askeleet on jo otettu. Jatkossa pitää ajatella laatikon ulkopuolella.”

Kansainvälisiltä sijoitusmarkkinoilta löytyy enemmän yrityksen tarvitsemaa erityisosaamista sekä ulkomaisia suhdeverkostoja.

”On tärkeää, että kasvuyritysten käyttöön saadaan lisää sarjayrittäjien ja kansainvälisistä markkinoista kokemusta keränneiden ammattilaisten osaamista. Näin kierrätetään hyvää.”

”Mitä enemmän meillä on kansainvälisiä yrityksiä ja kokeneita sijoittajia, sitä enemmän tätä osaamista saadaan levitettyä. Tämä ottaa tietysti aikaa.”

Ihmiset entistä tärkeämpiä

Neljännessä teollisessa vallankumouksessa ihmisten merkitys yritysten menestystekijänä korostuu. Tuotanto ja monet muut toiminnot on entistä helpompi ostaa ulkopuolelta.

”Usein kuitenkin esimerkiksi (yrityskaupan) due diligencessä henkilöstöasiat jäävät läpikäymättä”, Sasse harmittelee.

Monissa kasvuyrityksissä johtamista pitäisi kehittää ja johtamiskoulutusta tarvittaisiin lisää.

”Henkilöstöpolitiikka on ison muutoksen kourissa”, Sasse sanoo.

Henkilöstön hyvinvointi on tärkeää muun muassa muutosten onnistuneessa läpiviennissä ja luovuuden edistämisessä. Se on myös osa yritystoiminnan vastuullisuutta. Yrityksen työntekijät, heidän hyvinvointinsa sekä yrityksen toiminnan vastuullisuus ovat entistä keskeisempiä yrityksen arvonluonnissa.

Vastuullisuuden merkitys on noussut voimakkaasti pääomasijoittajien arvioidessa sijoituskohteita. Yhä useammin yrityksen vastuullinen toiminta ja vastuullisuuden kehittäminen ovat ratkaisevia tekijöitä, kun sijoittajat päättävät mihin yritykseen ne panostavat.

Neuvottelukulttuurista Suomen valtti

Suomen kiinnostavuus sijoituskohteena on kasvanut selvästi. Tällä vuosikymmenellä etenkin suomalaisen terveysteknologian ja peliyhtiöiden maine on houkutellut tänne merkittäviä sijoituksia. Pääomasijoitusten markkinat ovat kehittyneet ja kansainvälistyneet, mikä on ollut Tesinkin keskeisiä työsarkoja.

Markkinoiden kehitystyötä on jatkettava, samoin kuin Suomen etujen markkinoimista. Sasse haluaisi mainostaa enemmän suomalaista neuvottelukulttuuria.

”Neuvottelukulttuurimme on kilpailuvaltti”, Sasse toteaa.

Sassen mielestä tapamme neuvotella ja pitää kiinni sovitusta ovat kansainvälisesti verraten melko harvinainen ja ehdottomasti vahva etu, joka helpottaa ulkomaisen kumppanin rantautumista tänne.

Sasse nostaa myös muun muassa teollisen internetin ja digiosaamisen Suomen menestystekijöiksi ja houkuttimiksi. Täällä on perinteisesti ollut vahva konepajateollisuus. Nykyään koneteollisuus tarjoaa kokonaisratkaisuja. Konepajaosaamiseemme liittyy yhä enemmän järjestelmäosaaminen, IoT ja digitalisaatio.